On niin helppoo olla onnellinen...

...silloin kun kaikki menee putkeen ja paremminkin.

Tällä viikolla ollaa pitkästä aikaa päästy käymään kentällä treenaamassa, ehkä jopa vähän liikaakin. Nimittäin nyt on takana jo kolme perättäistä treenipäivää. Tiistaina ja keskiviikkona tokoa ja tänään hitusen aksaa tokolla höystettynä.

Tiistaina tehtiin samoja liikkeitä, joita ollaan itsekseenkin tehty. Eli merkinkiertoa, tosin nyt oli hypyt häiriönä molemmin puolin. Isan kanssa ongelma tulee nimittäin olemaan se ettei hyppyjä voi ohittaa hyppäämättä. Useampi onnistunut toisto saatiin ilman vilkaisuakaan hypyille. Ruudun Isa teki juuri niin kuin pitikin eli aivan oman tasonsa mukaisesti. Ohajattu nouto muuten jees, mutta liikkeestä seisominen ei meinannut onnistua millään, läpsähti useampaan otteeseen "seis"-käskyllä maahan. Normaali nouto jees. Seuraamisessa tehtiin Isalle häiriötä, yllätävän hyvin kesti vaikka ihmisen aiheuttamaa häiriötä Isalle ei juurikaan ole tehty.

Keskiviikkona vähän kevyempi setti ruutua, merkinkiertoa, seuraamista. Ja kerran ohjattu nouto ja tavallinen nouto. Seuraaminen oli pomppivaa, vissiin oli superhauskaa päästä töihin.

Tänään oli sitten se päivistä huipuin. Kenttä on luminen, mutta ei yhtään liukas eikä jäinen. Joten pitihän se pari estettä kantaa kentälle ja päästä kokeilemaan, että miten se Isa kulkee. Ja kulkihan se niin kuin ennenkin. Kohta kuukausi edellisistä aksatreeneistä ja Isalla taisi hivenen silmät levitä kun näki, että tivoliinhan sitä päästiin. Esteitä oli niinkin hurjasti kuin hyppy, putki, pussi ja keinu. Hypyssä rimakin taisi olla 25 cm, joten ei mitään suuria haasteitä Isalle. Saatiin siitä kuitenkin 6 esteen verran rataa aikaiseksi. Kun kyllästyttiin tähän (minä kyllästyin) ruvettiin tekemään tokoa aksahäiriössä. Eve ja Ransu leikkivät ja tekivät aksaa. Isa harjoitteli paikalla oloa parin metrin päässä putkesta. Alkuun nytkähteli ja meinasi lähteä Ransu lelun perään, mutta nopeasti hoksasi, että siitä ei nousta ennen kuin lupa tulee. Ja silloinkin leikitään emännän kanssa eikä lähdetä toisten perään. Muutoinkin Isa näyttää agilityhulluudestaan rauhoittuneen ja pystyy katsomaan kentän reunalla muiden menoa melkein rauhallisena. Tämä ei onnistunut vielä muutama kuukausi sitten.

Päivällä oltiin käyty jo maalla juoksemassa joten mahtaa Isalle nyt uni maistua. Ja aamulla takaisin kentälle