Kevättalven parhaat päivät

Terveystarkastus tuloksia

Isa kävi tänään silmä- ja polvitarkastuksessa.

Tulokset:
silmät terveet
polvet 0/0

Aika lentää

Taas on viikko vierähtänyt. On treenailtu niin tokoa kuin aksaakin.

Tokotreenit Isan osalta on menneet hyvin. Nyt ei olla opeteltu mitään uusia asioita vaan vahvistettu jo olemassa olevia liikkeitä tai niiden osia. Homma alkaa toimia ja luottamus koiraan vahvistuu. Nyt on jo useammallakin treenikerralla ollut muitakin koiria kentällä ja Isa ei liiemmin ota niistä häiriötä. Edes silloin kuin muita palkataan palloa heittämällä. On tätä toki odotettukin, mutta nyt yhtäkkiä alkaa työ tuottaa tulosta, me like! Eilisen aikana kenttä olikin sitten mennyt ihan jäätikkäälle, joten taisi tulla tähän palaan meille treenitauko, jonka pituudesta ei ole tietoa. Toki voitaisiin ajella perukkaankin treenaamaan, mutta ei kai sitä näin aurinkoisilla keleillä malta sisällä olla. Ajatellaan nyt sitten vaikka niin, että tauko tekee terää. Kotona olen vahvistanut metallikapulan pitoa, sekin homma alkaa sujua eikä metallinen kapula enää ole Isan mielestä ällöttävä. Tunnarin opettamiseen haen edelleen inspiraatiota, kotonahan sitä joutuu varmasti aluksi opettamaan. Silloin tällöin olen kapulat kaapista kaivanutkin, mutta homma ei jotenkin ota tuulta alleen. Isasta tämä ei siis ole  kiinni, mutta minä en osaa valita tapaa, jolla tunnarin Isalle opetan. Todennäköisesti Isa tämän jo osaisi jos vaan olisin valinnut monista tavoista yhden ja ryhtynyt hommiin.

Taavi on käynyt sen verran treenamassa, että oli opetuskoirana seuraamisen kävelyn opettamisessa. Ja Taavi nautti kun sai helpolla palkkaa, on se kyllä ahne. Se olisi seurannut Meijua vaikka maailman ääriin kos olisi ollut tarve. Mutta nätisti se kyllä seuraa, myös muiden kanssa näköjään.

Rumiksen treenirata, Isa meni 9-29

Isan agi-treenit oli tänään. Tällä viikolla oli haaste. Kaikille radan ensimmäisellä suorituksella nollalla meneelle oli luvassa ylläripalkinto. Radan puoliväliin päästiin kunnes tippui rima, sen yrityksen lopetin sitten siihen. Nyt alkaa ilmeisesti yhteinen sävel Isan kanssa radalla rallatellesa löytyä ja jotenkin ihmeen kaupalla minun ohjaukset oli välillä jo liian aikaisessa. Kontaktit on tällä hetkellä superit, toivottavasti tuollaisina pysyvätkin.

Ensimmäisiin kisoihin  ollaan menossa parin viikon päästä Ouluun. Itse agility ei oikeastaan ainakaan tässä aiheessa jännitä yhtään. Enemmän mietityttää miten Isa malttaa pysyä starteissa ja saadaanko sitä radan jälkeen esteiltä pois. Uskon ja toivon, että tämä ongelma on jo taakse jäänyttä elämää. Toivotaan, että radalla rimat pysyy, kontaktit muistan vaatia niin kuin ne olen opettanut ja suurin jännitysmomentti lienee keinu. Toivottavasti Isa kuitenkin välttyy lentoemäntä nimitykseltä. Toki esteet kaikkinensa ovat varmasti tyystin erinäköiset mihin Isa on tottunut, joten siinä mielessä virheitä kepeiltä ja kontaktiesteiltä on jopa todennäköisesti odotettavissa. Ja pistäshän se tietenkin ohjata vielä startista maaliin oikeata reittiä, siinäpä hommaa minulle ihan riittävästi.

Laiska viikko

Tällä viikolla on enimmäkseen laiskisteltu treenaamisen osalta tai ainakin totisemman treenimisen. Isa pääsi torstaina kokeilemaan rallytokoa. Tässä videota siitä

Itsellä tuo rally menee ehkä suorittamiseksi ja palkkaaminen kesken radan unohtuu. Myöskin omista kriteereistä tulee lipsuttua herkemmin (asentojen suoruus yms.) Mutta olihan tuo Isan mielestä hauskaa.
Perjantaina iltana tempaistiin sitten toko-treeneihinkin pieni rally-rata (käännöksiä ja temmon muutoksia) toimii siinäkin käytössä. Täytyisi vaan edelleen muistaa ettei sinne maaliin ole kiire vaan palkata huippusuoritukset ja uusia huonosti menneet. Lisäksi meillä oli merkin kierron ja hypyn erottelua sekä ruutua. Kaksi koiraa koko ajan kentällä treenikuplaa etsimässä. Omasta mielestä treenit meni hyvin ja jatkumo oli palkasta palkkaan eikä Isalla mitään ylimääräistä puuhaa ollut siinä välissä, tykkäsin. Jatketaan siis kuplan metsästystä jatkossakin.

Muuten ollaankin sitten otettu rennosti