Kontaktitreeniä

Tänään tultiin reissusta kotiin ja minnekäs muualle kuin kentälle oli koirien kanssa päästävä.

Taavi

Taavi teki lyhyesti ja ytimekkäästi tokoa. Palkka taisi olla liian hyvä, koska ei herra ei oikein malttanut keskittyä töiden tekemiseen vaan pakasterasia kentän reunalla houkutteli niin paljon, että vikinää ja vokinaa kuului melkein yhtäjaksoisesti. Ainoastaan kapulan pito meni mallikkaasti ja ääneti. Ja nyt sitten täytyy vain harjoitella herkullisemmilla eväillä tekemään töitä. Taavi kun on ahne hapsenkakkiainen niin kikkaillaan sitten ruuan laadulla. Lihamureke on ilmeisesti Taaville sellaista gourmet ruokaa, että systeemit meni sekaisin eikä kyennyt tekemään sellaisiakaan asioita, jotka varmasti osaa kunnolla. 

Isa

Neitokainen pääsi treenaamaan lyhyesti tokoaja sen lisäksi tehotreenattiin kontaktiesteet.  Niitä tulee erikseen treenattua aivan liian vähän ja edistyminen onkin tästä syystä hidasta. Taavin pään sekoittanut lihamureke olikin juuri tätä Isan treeniä varten mukana, nyt täytyy saada Isalle intoa pysähtymiseen ja ennen kaikkea oikean pysähtymispaikan löytämiseen. Neiti kun ei aksatessaan liiemmin ruokapalkasta perusta. Isa on tähänkin asti muistanut pysähtyä kontaktiesteillä, mutta pysähtymispaikka on ollut mitä sattuu, yleensä alastulon puolessa välissä. Tänään laitoin palkan maahan esteen loppuun ja ilmeisen suuresta herkust oli kyse kun Isa ensimmäisestä toistosta asti juoksi esteen loppuun saakka ja jäi siihen. Paikan lisäksi treenattiin puolenvaihtoja ennen ja jälkeen kontaktien sekä sivuttaisetäisyyttä.

HIrween hyvä fiilis

Taavin tokot 

rupeaa koko ajan tuntumaan paremmilta. Tällä hetkellä mennään palkkauksissa puhtaasti niin, että palkka odottaa pakasterasiassa kentän reunalla. Välillä vapautus tulee ihan pienestä ja välillä taas Taavi joutuu tekemään töitä ihan kunnolla päästäkseen palkalle. Haukumatta Taavi on ollut ensimmäistä treenikertaa lukuunottamatta, ihme kyllä. Ilmeisesti tuo tapa palkata on Taaville jotenkin selkeämpi eikä se ole vaatimassa palkkaa minulta haukkumalla vaan tekee kiltisti töitä.

Seuraaminen on hitusen väljää, mutta kyllä se mukana kulkee ja kontaktinkin pitää koko ajan joten sille emme sen kummempaa rupea tässä vaiheessa tekemään. Kapulan piteleminen taitaa olla Taavin heikkous ja sitä täytyykin nyt hinkata ihan urakalla. Ollaankin nyt tehty sitä melkein joka välissä, mm. syömään ei pääse pitelemättä kapulaa.

Lisäksi nyt on ruvettu opiskelemaan ruutua tai onhan se Taavi aikaisemminkin sitä silloin tällöin tehnyt, mutta ei sen liikkeen kanssa kyllä olla oikeastaan edetty mihinkään. Nyt ruudussa on kosketusalusta, jolle Taavi menee.

On se Isakin 

treenannut. Tosin enemmän agia kuin tokoa. Sen kanssa vaan on niin ihanaa huristella agilitya. Taavin kanssa totuin siihen, että koiraa saa koko ajan pusertaa eteenpäin. Isan kanssa ongelmat on päinvastaisia ja usein ihmettelenkin missä on jarrut?

Pujotteluun Isalla on tällä hetkellä ihan kamala kiire, ensimmäiseen väliin osuus yleensä aina, mutta seuraavaan ei sitten maltakkaan jarruttaa vaan hurauttaa muutaman kepin ohi. Jospa tästä päästäisiin kun vaan harjoitellaan enemmän. Kontaktit on hyvällä mallilla ja kaikilla kontaktiesteillä alkaa oikea 2on2off-paikka löytyä tai siis Isa on hoksannut, että missä kohti tarkalleen pitää pysähtyä. Keinulla tosin usein käy niin, että Isa ei saa jarrutettua vauhtia oikeaan kohtaan vaan liukuu kontaktin ohi. Fiksuna tyttönä Isa on nyt keksinyt, että jos ei onnistu pysähtyä pitää kontaktille hypätä takaisin vaikka keinu olisi jo nousemassa ylöspäin :D

Tokoteltukin on... tai tarkemmin haettu oikeanlaista motivaatiota ja intoa tokoilemiseen. Sekin alkaa pikku hiljaa löytyä kun vihdoin ja viimein olen oppinut leikkimään niin, että se on  koiralle oikeasti palkitsevaa. Kotona on harjoiteltu kaukoja ja kapulanpitoa. Perusasentoakin on tullut kotona treenailtua. Kentällä Isa ei ole juurikaan tokoa treenaillut, mutta maalla käydessämme on sitten tehty aina lyhyitä treenipätkiä, lähinnä kylläkin seuraamista. Isalta en saa varmasti sitä koskaan valmiiksi kun haluan sen olevan niin täydellistä :D Ehkäpä täytyisi tässä löysätä vähän kriteeriä. Ruudun opiskelu on aloitettu myös Isan kanssa, samalla saadaan vähän vaihtelua alo-luokan liikkeiden opiskeluun.

Se oli siinä

Taavin kisaura agilityssa nimittäin.

Kuva Eveliina Piironen

Eilen käytiin Paltaniemellä hurauttamassa kaksi rataa, joista kumpikaan ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Rauha radoilla jäi vain haaveeksi ja Taavi huusi pää punaisena ensimmäiseltä esteeltä lähtien :D Mutta niin se varmaan piti mennäkin jotta ei pääse käymään mielen vieressäkään kisaradoille uudestaan lähteminen.

Kuva Eveliina Piironen

Taavi ja toko

Nyt sitten keskitytään Taavin kanssa tokoon ja koepaikka ruvetaan katselemaan pikimmiten, onhan se kutakuinkin koekunnossa ollut jo vuoden päivät. Metelöinnin suhteen joutunee jotain tekemään ennen koetta, mutta sekin korjaantunee kun palkkaamista tuumailee tarkemmin.

Kuva Eveliina Piironen

Mitäs muuta me ollaan tohuiltu

Isan kanssa on tolkusti tehty hyppytekniikkaa ja opeteltu rauhoittumaan. Rumiksen treeneissä taidettu ehtiä tässä välissä käydä pariinkin kertaan. Kepeillä Isalla on tällä hetkellä niin kamala kiire, että millään ei malttaisi jarruttaa vauhtia niin, että taittuu jokaiseen keppi väliin, nyt sitten haetaan rauhaa pujotteluun. Kontakteja on reenailtu myös, lähinnä sitä alastulo kontaktia. A:lla Isa jo tietää prikulleen mihin kohtaan on tultava keinulla ja puomilla ei vielä osaa sitä itsenäisesti hakea, mutta parempaan ollaan menossa. 

Viikon treenit ja vähän toisenkin

Viimeiset pari viikkoa on menty teemalla hyppytekniikka.
Isan kanssa hyppytekniikkaa on opiskeltu sekä itsenäisesti että ohjatusti Rumarakilla.

Isan ongelmana on liika kiire, se ei välttämättä malta keskittyä hyppäämään kunnolla vaan roiskii kauhealla kiireellä. Todellisuudessahan se pääsisi vielä nopeammin keskittymällä siihen hyppäämiseen, mutta kun ei pysty niin ei pysty. Parissa viikossa tekniikka on kuitenkin parantunut huomattavasti ja tänään Isa menikin perussarjaa jo tyyli puhtaasti.

Taavilla taas ongelmat ovat olleet hyppyjen alastuloissa. Se ei ole edes yrittänyt koota itseään laskeutuessaan. Sille on tehty perussarjaa sekä lasketumista. Lisäksi ollaan tasapainoiltu jumppapallolla. Taavikaan ei edistymisessä ole jäänyt yhtään Isaa huonommaksi ja nyt alastulotkin alkavat pikku hiljaa näyttää siltä niin kuin niiden kuuluukin.

Keskiviikkona käytiin kentällä omatoimitreeneissä ja meno molempien kanssa alkaa tuntua melkoisen mukavalta. Isan kanssa meno on vaivatonta ja yllätävän hyvin se on kuulolla vaikka menohalut ovat aivan valtavat. Isan kanssa on lisäksi harjoiteltu lelun palautuksia, niiden kanssahan meillä on ollut vaihtelevasti ongelmia koko ajan. Tällä hetkellä ne toimii varsin hyvin ja nopeasti. Katsotaan mikä on tilanne viikon päästä.

KSTK:n kisat 30.8.2015

Matkalla mietin josko nämä on ne Taavin ihan vihoviimeiset kisat ikinä. Joka tapauksessa Taavi pääsee agility-eläkkeelle tämän syksyn jälkeen. Höntsäilemässä voi kyllä käydä tuossa kentällä, mutta kisoja varten ei enää treenata.

Kuva Eveliina Piironen

No, itse kisoihin...

Kuva Eveliina Piironen

Eka rata

Tehtiin vähän tokoa omaa vuoroa odotellessa, ei mikään hirvittävän hyvä idea. Taavi oli radalla vihainen kuin ampiainen ja huusi minulle minkä kerkesi. Yhdessä kohtaa melkein nappasi hihasta kiinni. Nollalla mentiin kepeille saakka, jotka oli kolmanneksi viimeisenä eli loppusuoralla. 10 ensimmäistä keppiä meni hyvin, mutta sitten Taavikin huomasi, että maali häämöttää eikä malttanut pujotella enää viimeisiä. Korjasin ja Taavi päätti itse irrota loppusuoralle ja maaliin odottelemaan minua. Tuloksena siis 5 vp.

Toka rata

Nyt Taavi sai radalle pääsyä odotellessa etsiä makupaloja nurmikolta. Toimi paljon paremmin ja koira oli radalla rauhallisempi. Tällä kertaa kepit oli kolmas este. Taavi aloitti oikein, mutta sitten hätäinen kartturi ryntäsi liian äkisti ohi ja uloshan se sieltä kepeiltä tuli. Kun kerran vitonen oli alla niin päätin vaatia kontaktit kunnolla ja kerrankin kisoissa tehtiin kunnolliset pysäytyskontaktit. Tuloksena tältä radata siis 5 vp ja pari sekunttia aikavirhettä.

Kuva Eveliina Piironen

Kolmas rata ja LUVA

Viimeinen rata oli hyppäri. Taas Taavi etsi makupaloja nurtsilta. Tuntui ainakin tuona päivänä toimivan meillä tämä taktiikka. Tosin myöskin väsymys alkoi painaa myös molempia. Tällä kertaa maltoin ohjata kepit kunnolla enkä hötkyillyt enkä hätäillyt. Ja me tehtiin se mitä on jo yritetty jokunen aika eli puhdas rata kisoissa, juuri ja juuri ihanne ajassa :D

Kuva Eveliina Piironen

Se täytyy todeta, että tehty treeni ei mennyt hukkaan. Joka radalla Taavi haki kepit itse, haukkuminen oli ehkä hivenen vähäisempää aiempiin kisoihin verrattuna (lukuun ottamatta ensimmäistä rataa), se irtosi ihan omatoimisesti loppusuoralla ja rengaskin löytyi varmasti.

Kuva Eveliina Piironen

Hyppytekniikkaa ja häiriöitä

Ei pitänyt tehdä tänään koirien kanssa mitään lenkkeilyä ihmeempää, mutta kaveri sai houkuteltua hyppytekniikka harjoituksiin ja Taavihan sinne toki pääsi. Isakin oli mukana, mutta sen osuus jäi seuraneidin hommiin lämppälenkillä.

Tehtiin Taaville perussarjaa. Taavihan tiesi jutun juonen kun näki palkka-alustan hyppyjen päässä ja tekikin useamman sarjan ihan omatoimisesti edes takaisin ennen kuin oltiin mitään edes ehditty aloittaa. Kun lopulta sain käskettyä Taunon istumaan oikeaan paikkaan tehtiin vielä pari toistoa ihan oikealla tavallakin. Eihän Taavin hyppäämisessä oikeastaan koskaan mitään ihmeellistä ole ollutkaan, eikä se liiemmin rimojakaan tipputtele. Ne harvat tiputukset, jotka tulee johtuu käytännössä aina minun huonosta ohjauksesta.

Tauon jälkeen päätin kokeilla miten Taavi suhtautuu erilaisiin häiriöihin tuossa perussarjalla. Eipä sitä liiemmin mikään häirinnyt, kaveri heitteli palloa esteiden yli, minä juoksentelin milloin mihinkin suuntaan, välillä vastaan, välillä perässä itse esteitä hyppien.

Vielä lopuksi pari toistoa kepit + suora putki ja tietenkin etupalkka. Palkka käytiin yhdessä viemässä putken päähän. Taavi tuntui tietävän mitä pitää tehdä ja heti kun päästiin keppien alkuun lähti pujottelemaan ja sujahti putkeen ja palkalle. Vielä piti kokeilla häiriöitä tähänkin, tällä kertaa siellä olikin useampi ihminen sinkoilemassa sinne sun tänne. Vaikutus häiriöillä oli ainoastaan se, että Taavi lisäsi vauhtia.

Pyörähdettiin treenivartin jälkeen maalle ja koirat saivat juosta sydämmensä kyllyydestä. Loppupäivä taidetaankin sitten pitää sadetta sisätiloissa.

Taavin laatuaikaa

Arvoin melkein koko päivän jaksammeko Taavin kanssa lähteä aksan omatoimivuorolle treenaamaan. No, jaksettiinhan me ja varsinkin Taavi jaksoi. Huolimatta siitä, että oltiin käytännössä jo ulkoiltu koko päivä innostui herra kysymyksestäni, että lähdetäänkö treenaamaan.

Kuva Eveliina Piironen

Ensin käytiin lämppälenkillä. Ja sielläkin jo huomaa miten Taavi nauttii siitä kun se pääsee minun kanssa kahdestaan touhuaan. Ehkä liian vähällekin jäänyt tuo kahden keskinen puuhstelu Taavin kanssa. No, nyt saa mies nauttia kun Isa on harrastuslomalla ja nauttii muutaman viikon ajan ihan tavallisen kotikoiran elämästä, jonka täyttää lähinnä ulkoilu.

Rataan halusin oikeastaan vain putkiin irtoamisia, mutta loppuviimein siitä tulikin melkokiemurainen :D ja eri ohjaustekniikoita pääsi käyttämään ja harjoittelemaan ihan mukavasti.

Alkuun tein Taaville rataa etupalkalla, lisäten aina muutaman esteen joka kerralla. Tällä kertaa olin ottanut mukaan pakasterasian, johon laitoin palkkaa ja avasimme sen yhdessä.
Ensin rasia oli siis etupalkkana, mutta aika pian päätin testata miten rasia toimii "pallona",jonka perään Taavi saa juosta. Hyvin toimi.  Yksi kohta radasta oli Taavin mielestä ilmeisestikin jotenkin tyhmä, koska huutaa paukutti minulle aina siinä samassa kohtaa nuppi punaisena. Keskeytinkin koko homman siihen ja laitoin Taavin paikkamakuuseen ja annoin olla siinä hetken jotta vire laskee. Sitten uudestaan tuo hankala kohta ja palkka sen tekemisestä. Ihme ja kumma sehän hiljeni eikä sen jälkeen tuossa kohdassa ollutkaan enää Taunonkaan mielestä mitään ihmeellistä.

Kuva Eveliina Piironen

Kepit Taavi teki joka kerralla virheettömästi ja haki ne hyvin. Joten sillä saralla treeni on ainakin tehnyt tehtävänsä. Se kun vielä heinäkuussa kepeille lähetettäessä kääntyi huutamaan joka ikinen minulle ja eihän se silloin sinne voinut osua. Nyt pujottelua onkin harjoiteltu enemmän ja sitä myötä tietysti palkkaakin siitä on Taavi saanut paljon. Tällä hetkellä näyttääkin, että se on yksi Taavin lempiesteistä kontaktien lisäksi.

Vielä treenien lopuksi juoksin radan treenikavereiden koirien kanssa. Espanjavesikoira Caron kanssa hurautimme radan kahteen kertaan, joista jälkimmäinen oli puhdas rata. Sitten vielä sheltti Ransun kanssa, siitä ei puhdasta rataa saatu, mutta hyvällä fiiliksellä huristeltiin rataa ja pidettiin kivaa. Ja jotain spesiaalia Taavillekin :) loppuhuipennokseksi rata kertaalleen Even kanssa läpi ja hienoltahan se näytti. Taunon startissa pysyminen on ainakin varma, kävin Taavin laittamassa itse starttiin odottamaan ja vaikka Eve kuinka kutsui se ei hievahtanutkaan ennen kuin minä annoin luvan. Toisaalta se teki ihan oikein, mutta aika huvittavaltahan se näytti.

Taavi jäähyllä
Kuva Eveliina Piironen

Ransun kanssa radalla
Kuva Eveliina Piironen

Ja vaikka minusta on tuntunut ettei Taavi kulje radalla yhtään minnekään niin nyt kun meni muiden koirien kanssa ja näki miten Taavi radalla etenee niin eihän siellä hidastele. Kartturille on vain iskenyt vauhtisokeus Isan kanssa harrastaessa ja olen oppinut juoksemaan ja liikkumaan itse niin paljon paremmin ettei Taavin vauhti tunnu enää missään ja ehdin ohjaamaan sitä kaikessa rauhassa.

Kuva Eveliina Piironen

Vielä perjantaina on treenit Rumarakilla ja sunnuntaina sitten kisoihin. Ainakin nyt tuntuu, että kaikki mitä on ollut Taavi osalta tehtävissä on tehty ja voimme hyvillä mielin astella sunnuntaina starttiin.

Taavin maanantai treenit

Taavilla siis on kisat ensi sunnuntaina ja niitä silmällä pitäen on tehty nyt täsmätreenejä meidän ongelmakohtiin. Päivä oli helteinen ja oltiin lähes koko pävä maalla. Koirat olivat saaneet liikkua siellä omaan tahtiinsa (ja nehän liikkui ihan koko ajan).

Eli en ainakaan akut täynnä olevaa koiraa ollut menossa treenaamaan :D

Kuva Eveliina Piironen

Rataharkka

Radan suunnittelin hyvin pitkälti sen mukaan millaisia ykkösten radat kisoissakin on eli pitkiä suoria ja irrottamista putkiin. Taaville rupesin rataa ketjuttamaan maalista. Ensin mentiin loppusuora. Taavi eteni hyvin ja napsi kaikki esteet matkalta vaikka palkka kovasti maalissa houkuttelikin. Sitten lisättiin muutama este ja taas huristeltiin kuta kuinkin hiljaisuuden vallitessa. Kyllähän se tuo Taavin kanssa meno tuntuu vähän sellaiselta mopoilulta vaikka se etenisikin sellaista omaa hyvää vauhtiaan. Isan kanssa kun on tottunut siihen, että pitää juosta kunnolla eikä saa jäädä taivastelemaan eikä ihailemaan koiransa hyppäämistä. Taavin kanssa sitä saa tehdä ja vielä ihan kaikessa rauhassakin. 

Kuva Eveliina Piironen

Toisessa pätkässä mentiin samaan rataa toiseen suuntaan ja siellä saatiin meidän toinen ONNISTUNUT takaaleikkaus kautta aikojen. Taavihan kun ei liiemmälti haluaisi irrota.

Kuva Eveliina Piironen

Loppukevennys eli pujottelutreeni

Rataharkkojen jälkeen minulla oli taskussa vielä hyvä määrä nakinpaloja ja arvelin, että ne on sama tuhlata kentällä eikä viedä kotiin vanhenemaan. Radoilla Taavin pujottelu oli ollut todella hidasta, suht virheetöntä kuitenkin. Päätin siis, että tehdään pujottelutreeniä etupalkalla. Ja Taavihan pisti vitosta silmään pujotteluun heti kun on hyvä kirjallinen perustelu odottamassa keppien lopussa.

Kuva Eveliina Piironen

Ensin mentiin ihan normaalisti minun juostessa vähän Taavin edellä. Extempore päätin kokeilla erilaisia pujotteluhäiriöitä. Ekalla kiekalla hyvin tasajalkaa Taavin pujotellessa, ei vaikutusta. Toisella kerralla lähetin Taavin kepeille ja lähdin heti pujottelemaan itse perään, eipä tuo ollut moksiskaan. Yhdellä kerralla tein puolen vaihdon keppien edessä kun Taavi oli vielä pujottelamassa, ei häiriintynyt tästäkään. Viimeiseksi kokeilin vielä täysillä ohi juoksemista, ei haitannut tämäkään. Kyllä se siis osaa silloin kun se ihan oikeasti haluaa ja motivaatio tehdä on kohdallaan.  

Taavin treenaamisesta tarkemmin

Keväällä suunnitellin, että Taavin kisaura agilityn saralla on ohi.

Niin se vaan mieli muuttuu

Taavi kuitenkin on ollut läpi kesän mukana omalla kentällä kun olen käynyt treenaamassa Isan kanssa. Ja koska en jaksa kuunnella Taunon kamalaa mekastusta aksatessa (raivoaa minulle, ei kilju siksi että on sika hauskaa) treenit on pääasiassa tehty etupalkalla. Ja viimeisimmät takaperin ketjuttaen, jolloin liikkeelle on lähdetty radan lopusta palkan ollessa koko ajan maalissa.

Ja kas kummaa Taavi ei enää huuda, haluaa edetä ja kaupan päälle tekee töitä tarkkaan vaikka palkka on edessä houkuttimena.

Olenhan minä aikaisemminkin Taavin kanssa tällä tavalla treenannut, mutta luopunut sitten etupalkasta heti kun koira on ruvennut kulkemaan. Ja taas on palattu samaan möykkäämiseen.

Joka tapauksessa tällä hetkellä menee niin hyvin, että ilmoitin Taavin viikon päästä oleviin kisoihin kolmelle radalle. Nähtäväksi jää onko etupalkalla merkitystä kisoissa. Tämän viikon möllikisoissa ajatus etupalkasta kantoi ensimmäisen radan kokonaan, toisella radalla piti jo vähän mellastaa, mutta silti Taavi keskittyi enemmän etenemiseen kuin huutamiseen.

Jatketaako?

Tarkoituksena on nyt Taunon kanssa käydä kahdet lähistöllä olevat kisat. Jos treeni on tehnyt tehtävänsä ja pystytään tekemään radat ilman, että kumpikaan suuremmin mieltänsä pahoittaa saattaa Taavin kisaurakin vielä jatkua. Varmaa on kuitenkin, että höntsä aksaa jatketaan yhä edelleen

Long time no see

Onpas aika hurahtanut ihan huomaamatta ja ilmeisesti on ollut niin kiirettäkin ettei ole ehtinyt tännekään kuulumisia kirjoitella.

Isan aksat

Isan agilityt on edenneet hyvin ja minulla alkaakin pikku hiljaa olla ratavalmis koira. Toki vielä on paljon opeteltavaa, mutta kaikki esteet alkaa olla kutakuinkin halussa.

Työstettävää löytyy vielä ainakin seuraavissa asioissa

Kuva Eveliina Piironen

Kontaktit

Isa tarvitsee minun liikkeen mennäkseen oikeaan kohtaan esteessä. Käytännössä tarkoittaa sitä, että minä en pysy Isan perässä vaan Isa on esteellä reilusti edellä ja jää odottamaan alastulon puoleen väliin minua ja menee vasta sitten kontaktiosalle. Myöskin oikeanlaista viretilaa kontaktie suorittamiseen pitäisi etsiä, välillä neiti menee esteille sellaisella vauhdilla, että lentomtkustamiselta ei vältytä :D

Kepit

Taaviin verrattuna nämä oli Isalle helppo opettaa kun löytyi oikea tapa palkata. Mellä oli alkuun aina keppien jälkeen putki, johon Isa pääsi palkaksi keppien oikeasta suorittamisesta ja vielä sen jälkeen tuli lelupalkka. Pujottelutekniikka Isalla on hyvä, mutta kovemmassa vauhdissa ei vielä oikea aloitusväli välttämättä löydy. Keppi-imu on sellainen, että kun käsky "kepit" tulee niin Isa lyö lisää rösettä tötteröön ja useimmitenhan siitä seuraa huti ensimmäisestä välistä ja osutaankin vasta toiseen tai kolmanteen väliin.

Kuva Eveliina Piironen

Eteneminen

Vaikka Isa pahtaakin radalla niin kovaa kuin kintuista pääsee, niin pitemmillä suorilla, joissa ei ole lopussa putke jonne koiran voisi lähettää, tulee selväksi ettei Isa osaa vielä edetä pitempiä suoria itsenäisesti vaan kääntyy jokaisen hypyn jälkeen katsomaan ja kysymään "minne sitten?"

Kuva Eveliina Piironen

Isa ja toko

Tokorintamalla ollaan taas välillä laiskisteltu ja välillä tehty ahkerastikin hommia liikkeiden eteen. Ja kuten tiedetään liiasta kiireestä sakotetaan niin asioissa on nyt palattu reippaasti taaksepäin ja tällä hetkellä työstetään perusasentoa tai oikeastaan motivaatiota olla ja tulla siihen perusasentoon. Muutaman kerran treenilläkin näyttää tällä saralla saavan ihmeitä aikaan, mutta jatketaan harjoituksia siitä huolimatta siihen saakka kunnes perusasento on se maailman paras paikka. Ja toki tokoon täytyy saada muutenkin samanlainen tekemisen into kuin meillä on aksassakin. 

Entäs Taavi sitten?

Taavi on saanut höntsäillä mukana treeneissä ja nyt lopultakin ollaan kesän ajan työstetty tätä Taavin haluttomuutta edetä itsenäisesti. Kisoissahan tuo etenemättömyys on näkynyt niin, että Taavi enimmän aikaa juoksee perä edellä ja huutaa minulle pää punaisena :D ilmeisesti juoksen liian hitaasti.

Treeni on alkanut tuottaa tulosta ja Taavi kulkeekin jo ihan mukavaa vauhtia ja halu mennä esteille on kasvanut huomattavasti. Vauhti ei kuitenkaan ole liiemmälti kasvanut, mutta tuo hiljaisuus on suorastaan musiikkia korvilleni joten ei me siitä vauhdista niin välitetä.

Kuva Eveliina Piironen

Taavi on ilmoitteu kisoihin elokuun viimeiselle viikonlopulle ja sitten näemme on tästä järjestelmällisestä treenistä ollut oikeasti hyötyä. 

Viime maanantaina meillä oli möllikisat oman porukan kesken ja ainakin siellä meno tuntui varsin mukavalta ja helpoltakin verrattuna heinäkuun puolessa välissä olleisiin möllikisoihin.

Tokotreeneissäkin Taavi on ollut mukana ja vaikka treenaaminen onkin Taavin kanssa enemmän huvittelua on herralla näyttänyt olevan ihan pirun hauskaa.