Tokoa ja agi epikset

Tällä viikolla on tokoteltu joka päivä. Keskiviikkona treenattiin isommassa porukassa ja saatiin hyviä vinkkejä moneen liikkeeseen.

Taavin tokot

Keskiviikkona Taavi teki ruutua kosketusalustalla sekä kokeilin merkin kierron ja ruudun yhdistämistä eli merkin kierrosta suoraan ruutuun. Ruutu itsekseen meni hyvin, mutta merkin kierrossa tuli se ongelma, että Taavi oli vailla palkkaa heti merkin kierettyään ja jäi minun ja ruudun välille etsimään makupalaansa maasta vaikka sitä ei siellä ollutkaan.

Ryhmäpaikalla oloissakin Taavin kävi pönöttämässä. Niissäpä ei mitään ihmeellistä ollut. Siellä se törötti, paikka istumisesta kutsuin Taavin luokse, näin rivin muut koirat saivat vähän esimakua EVL:n paikalla oloista. 

Lisäksi tein Taaville seuraamista ja jääviä. Kapulan ptio tuotti jälleen tuskaa. Taavi kyllä pitää sitä, mutta mielellään se ei sitä suuhunsa ota. Mutta rupesihan se kapula kelpaamaan ja muuttui jopa haluttavaksi kun pakitin Taavin edessä ja välillä kapula meni selän taakseni piiloon. Herra jopa hyppi minua vasten saadakseen kapulan.

Ohjatun noudon suuntia Taavi teki ensimmäisen kerran. Aluksi ei oikein malttanut keskittyä vaan ryhtäsi ihan mille kupille sattuu ja jos siellä ei evästä ollut juoksi toiselle. Muutaman toiston jälkeen homma alkoi kuitenkin toimia.

Torstaina kaatosateessa tein Taaville lyhyesti taas kapulan pitoa hetsaamalla. Olen nyt vaihtanut kapulan isompaan ja se tuntuu Taaville sopivan paremmin kuin pienempi. Se rupesi jopa vetämään vastaan kun esitin etten annakkaan sille koko kapulaa ja juoksi jopa vierellä kapula suussa, ehkä tästä vielä hyvä tulee.

Perjantaina Taavi jatkoi kapulanpito harjoituksia, nyt pitäisi vaan itse osata viedä liikettä eteenpäin ja "vaatia" siltä kokonaista suoristusta. Se kyllä pystyisi siihen, mutta olen tainnut opettaa sen pääsemään tästä hommasta helpolla. Hetsaamalla mentiin edelleen, mutta välillä otin sivulle ja annoin kapulan Taaville suuhun. Siinäpä sitä sitten törötettiin :D

Lisäksi Taavi teki seuraamista, jääviä ja ohjatun noudon suuntia. Suunnat alkaa pikku hiljaa sujua ja Taavi malttaa kuunnella mitä minä sanon ja toimia sen mukaan.

Isan agit ja tokot

Isakin oli keskiviikkon porukka treeneissä. Itselle tärkein projekti on tällä hetkellä lelun palautukset ja Isa olikin pitkässä liinassa, jotta ei pääse rilluttelemaan lelun kanssa ympäri kenttää. Isa aloitti treenit ohjatun noudon suunnilla. Appari vei kaksi ruokakuppia,  joissa toisessa oli lelu kapuloiden tilalle. Siirsin Isan eteeni n. metrin päähän istumaan kuono minuun päin ja lähetin. Ei virheen virhettä, joka ikinen kerta suorilla epäröimättä oikealle kupille. Olin juuri edellisenä iltana lueskellut katseen voimasta ja ohjasinkin Isan aina katseella ja suunta käskyllä oikealle kupille, uskomatonta mikä voima katseen suunnalla on. Lisäksi Isa teki ruutua kosketusalustalla ja lyhyitä seuraamispätkiä. Paikkamakuun se teki itsekseen, kentällä oli tuolloin kaikki treenikaverit ilman koiria.

Torstain agit

Illalla satoi kaatamalla, mutta eipä sitä malttanut olla kentälle menemättäkään kun oli keksinyt asian joka on pakko saada treenata heti. Kyseessä oli niinkin monimutkainen asia kuin takaaleikkaukset pituudelle ja muurille. Ja treeni tuli kyllä tarpeeseen lähinnä varmaankin minulle, koska toiseen suuntaan leikkaukset, tiukatkin, sujuivat kuin vettä vaan toinen suunta sen sijaan tuotti suuria hankaluuksia. Näiden erikoisesteiden esteosaamisen opettamista täytyy ehdottomasti jatkaa, erilaisia ohjauksia ja tulokulmia harjoitellaan niille siis jatkossakin. Näiden nyt harjoiteltujen lisäksi ainakin rengas ja okseri täytyy vielä läpi.

Perjantaina taas tokoiltiin. Edelleen Isan treenijohtava ajatus oli lelun palautukset ja ne alkaa pikku hiljaa toimia. Tosin neiti on edelleen liinassa, mutta nyt ei liiemmin edes halua omatoimiseen rillutteluun ollut. Siinä sivussa tein Isalle ensimmäistä kertaa noudon kokonaisena, ohjatun noudon suuntia, pitempiä seuraamispätkiä, jääviä, luoksetulon ja paikkamakuun, toki kapulan pitoa otettiin myös erikseen. On se vaan ihan super, mitä tuohon tekemiseen tulee.

Illaksi vielä hurautettiin Kajaaniin ja RumisCupin viimeiseen osakilpailuun. Ostin Isalle kaksi starttia. Ennakkoon olin miettinyt, että yksikin riittäisi oma baletti ei nimittäin oikein kestä jos kaksi kertaa mennään sama rata. Ja niinhän siinä kävi taas. Ensimmäinen rata oli aivan mieletön, pari virhettä siellä onnistuin itse tekemään. Yhteistyö Isan kanssa on kuitenkin saumatonta, voiko tämä olla tottakaan. Jälkimmäisellä radalla minun paketti sitten levisi useammasakin kohtaa ja ehdin jopa hetkittäin unohtaa koko radan. Myös Isa kävi melkoisen kuumana ja rimat lenteli vähän sinne sun tänne.

Agin viikkotreenit ja tokoa

Tänään oli Isan Rumiksen viikkotreenit. Edelleen jaksan kummastella miten kevyttä sen kanssa on huristella. Eilinen kontaktitreeni oli tuottanut tulosta ja nyt osui esteillä oikeaan kohtaan. Tosin ensi yrittämällä Isa päätti itse korjata keinun kontaktin kun ainoastaan yksi takanen jäi esteelle.Kadonneita jarruja metsästettiin jälleen eli jaakotuksia väännettiin ihan urakalla. Kun on hyvät perustelut niin Isakin kyllä jarruttaa :D vaikka mieluitenhan se kyllä juoksisi sata lasissa. Täytynee ruveta itsenäisestikin tekemään kiemuiraisempia ratoja ja opetella itsekin ohjaamaan Isaa myös läheltä. 

Tokot

Molemmat koirat pääsivät tokottamaan heti Isan aksatreenien jälkeen. Taavi teki ensin ruutua. Ruudussa oli kosketusalusta. Selvästi kovassa häiriössä harjoittelu on tuottanut tulosta ja vieraalla kentälläkin ruutu löytyi helposti. Toki aloitettiin ensin ihan lyhyeltä matkalta ja siitä sitten siirryttiin pikku hiljaa kauemmaksi. Hyvin meni laukalla joka kerta. Viimeisellä kerralla otettiin kosketusalusta pois ruudusta, tuolloin jäi ruudun etureunaan, mutta kuitenkin meni ihan ruutuun asti. Palkkasin nakkaamalla ruokaa ruutuun.

Isakin kävi ruutuilemassa. Myös Isa löysi ruudun helposti vieraassa paikassa ja on selvästi ymmärtänyt mihin pitää mennä. Isan palkkasin heittämällä lelun ruutuun.

Seuraavaksi pääsi Taavi tekemään ALO-luokan liikkeitä. Palkka pakasterasiaan ja rasia odottamaan kentän reunalle. Palkkana oli normaalista poiketen lihamureketta ja ja ei oikein malttanut keskittyä kun niin mahtavat herkut oli odottamassa. Seuraamisen sai aloittaa useamman kerran uudestaan kun Taavi vaan ei pystynyt olemaan hiljaa. Lopulta saatiin säädyllinen suoritus ja Taavikin pääsi nautiskelemaan palkastaan. Liikkeestä maahan meno ja luoksetulo menivät mallikkaasti ja ilman isompia mutinoita. Lopuksi vielä Taavin bravuuri kaukot ja siitä tauolle.

Isa teki vuorollaan seuraamista, liikkeestä maahan menon, paikka makuun, luoksetulon, kaukot ja seuraamista käskytettynä sekä erikseen kapulanpitoa. Ainoastaan paikkamakuusta kävin makupalalla palkkaamassa, muutoin kapulanpitoa lukuunottamatta hurautettiin homma pakettiin yhdellä kertaa. Ja eipä voi kyllä moittia. Häiriötreenit on tässäkin ilmeisesti tuottaneet tulosta, koska Isa malttoi keskittyä koko ajan todella hyvin. Kapulan pitoon täytyy nyt tuoda lisää haastetta, kaukot kaikkine vaihtoineen onnistuu kapula suussa, mutta sivulla ei kykene olemaan kapulan suussa ollessa. Tätä siis treenataan. Otin vielä Isalle paikkamakuun erillisenä lopuksi, ei olla liiemmin tehty niitä muiden koirien kanssa joten kaikki tilaisuudet on käytettävä. Vähän pää pyöri, mutta ei se minnekään ollut paikaltaan lähdössä. 

Taavi pääsi kentälle vielä kolmannen kerran. Otin sille merkin kiertoa ja kapulan pitoa. Merkin kierrossa ei mitään ihmeellistä, lopultakin aletaan saada siihenkin matkaa. Kapulan pito oli Taavin mielestä ällöä (kuten yleensä aina) eikä se millään meinannut pysyä suussa. Maasta poimi kapulan hyvin, mutta hetken päästä oli sitä mieltä jotta onhan tätä jo pidelty ja tiputti. Vaihdettiin taktiikkaa ja härnäsin Taavia kapulalla, siitä sivulle ja kapula suuhun. Tästä ppari onnistunutta toistoa ja pois kentältä. 

Kontaktitreeniä

Tänään tultiin reissusta kotiin ja minnekäs muualle kuin kentälle oli koirien kanssa päästävä.

Taavi

Taavi teki lyhyesti ja ytimekkäästi tokoa. Palkka taisi olla liian hyvä, koska ei herra ei oikein malttanut keskittyä töiden tekemiseen vaan pakasterasia kentän reunalla houkutteli niin paljon, että vikinää ja vokinaa kuului melkein yhtäjaksoisesti. Ainoastaan kapulan pito meni mallikkaasti ja ääneti. Ja nyt sitten täytyy vain harjoitella herkullisemmilla eväillä tekemään töitä. Taavi kun on ahne hapsenkakkiainen niin kikkaillaan sitten ruuan laadulla. Lihamureke on ilmeisesti Taaville sellaista gourmet ruokaa, että systeemit meni sekaisin eikä kyennyt tekemään sellaisiakaan asioita, jotka varmasti osaa kunnolla. 

Isa

Neitokainen pääsi treenaamaan lyhyesti tokoaja sen lisäksi tehotreenattiin kontaktiesteet.  Niitä tulee erikseen treenattua aivan liian vähän ja edistyminen onkin tästä syystä hidasta. Taavin pään sekoittanut lihamureke olikin juuri tätä Isan treeniä varten mukana, nyt täytyy saada Isalle intoa pysähtymiseen ja ennen kaikkea oikean pysähtymispaikan löytämiseen. Neiti kun ei aksatessaan liiemmin ruokapalkasta perusta. Isa on tähänkin asti muistanut pysähtyä kontaktiesteillä, mutta pysähtymispaikka on ollut mitä sattuu, yleensä alastulon puolessa välissä. Tänään laitoin palkan maahan esteen loppuun ja ilmeisen suuresta herkust oli kyse kun Isa ensimmäisestä toistosta asti juoksi esteen loppuun saakka ja jäi siihen. Paikan lisäksi treenattiin puolenvaihtoja ennen ja jälkeen kontaktien sekä sivuttaisetäisyyttä.

Keppitreeniä

Kuva (c) Eveliina Piironen

Kuva (c) Eveliina Piironen

Lopultakin sain aikaiseksi tehtyä Isalle kunnollisen pujottelutreenin. Isallahan on ollut ongelma liian kobva vaihti ja se, että käskyn kuultuaan se vaan lisää vauhtiaan. Menee kyllä kepeille sisään oikeasta osoitteesta, mutta sitten jättää pari keppiä välistä ja jatkaa sitten pujottelua. Treeni oli sellainen, että hypyn kautta kepeille ja kepeiltä suoraan putkeen ja sieltä takaisin kepeille ja hypyn kautta taas takaisin. Näin saatiin vauhti pysymään koko ajan kovana ja mikäli Isa teki tuon keppien ohi hujauttamisen niin kepeille tultiin edellisen esteen kautta eikä helpotettuna suoraan kepeiltä.

Kuva (c) Eveliina Piironen

Kuva (c) Eveliina Piironen

Huomioita

Ilman käskytystä pelkällä liikkeellä ohjatessa Isa ei tehnyt virhettä yhtään ainutta kertaa. Käskytettynä virhe tuli useimmiten. Äkkiseltään päätettynä siis Isan vire nousee käskystä niin paljon, että se vaan ei kykene oikeaan suoritukseen. Nyt sitten vaan täytyy treenata lisää. Ja ennen kaikkea muistaa, että epäonnistueesta suorituksesta ei saa helpotusta vaan yritetään samalla vauhdilla edellisen esteen kautta uudelleen.

Kuva (c) Eveliina Piironen

Kuva (c) Eveliina Piironen

Ero kuin yöllä ja päivällä

Eilen episteltiin Isan kanssa RumisCupissa. Saldona kaksi hylkyä. Ensimmäinen rata oli muutoin bueno, mutta yhdestä esteestä Isa juoksi ohi. Toisella radalla minulla levisi paketti ihan totaalisesti kun mielessä pyöri vain sen yhden virheen korjaaminen ja kaahotin liikaa Isaa karkuun, Isa ei kestänyt ja jätti esteitä suorittamatta tai sitten lentelivät rimat.

Kun muistelee Taavin kanssa kisaamista, niin onhan tämä Isan kanssa helppoa, ei tarvitse keskittyä kuin omaan suoritukseen, Isa kyllä hoitaa oman osansa ihan mukisematta. Toisin oli Taavin kanssa, se saattoi kääntyi hetkenä minä hyvänsä huutamaan nuppi punaisena päin naamaa.

Nyt sitten vaan odotellaan kisaiän täyttymistä. Kepeille ja kontakteille toki täytyy saada vielä lisää varmuutta, mutta eiköhän tässä vielä hyvin ehdi niitäkin treenailla ennen kuin virallisille radoille lähdetään.

SuperSunnuntai

Bordercollie, tuo koiramaailman nero???

Aikainen lintu madon nappaa vai miten se meni?

Hurautettiin koirien kanssa aamulla yhdeksältä kentälle ajatuksena treenailla tokot ennen kuin muu aksaporukka saapuu paikalle. Kentällä olikin jo porukkaa aksaamassa joten päätin tokoilla viereisellä parkkipaikalla. 

Taas mä myöhästyin

Taavin täytyi varmaan olla sekaisin tai sitten yletön leikkimisen määrä alkaa pikku hiljaa rentouttaa meidän leikkimistä. Koko treeni lukuunottamatta kapulan pitoa tehtiin lelulla. Ajallisesti varmaan leikittiin paljon enemmän kuin tehtiin töitä, mutta työt tehtiin kunnolla ja innolla. Isa taas ei oikein pystynyt keskittymään tokoon kun aidan takana aksattiin, tokikaan en edes kuvitellut minkään leikkimisen tai makupalojen menevänkään aksan ohi. Enimmäkseen onkin Isan tokot nyt treenattu ihan muualla. Lienee ongelman kiertämistä, mutta ainakin Isan into tottisteluun on kasvanut huimasti. Ehkäpä uskaltaudumme kentällekin tässä joku päivä treenaamaan.

Ennen kuin edellinen aksaporukka lähti tehtiin vielä ryhmäpaikallaolo. Minulla oli Taavi ja rivissä 4 muuta koiraa. Käskettiin koirat vuoron perään maahan, oltiin Taavin kanssa jonon viimeisenä. Taavi piti kontaktia siihen asti kunnes sille kävi käsky mennä maahan. Ja siellähän se sitten törötti, kesken liikkeen hoksasin, että ehkä tähän olisi Isa kannattanut ottaa kun ei se sieltä mihinkään ole lähtemässä tapahtui mitä tahansa. Rivin toisessa päässä koirat olivat levottomia, joten päätin ottaa treenin häiriön kannalta ja vein Taavin sinne rivin alkupäähän levottomien koirien väliin. Paikalla olo edelleen Taavia itseään, ei häirinneet molemmin puolin Taavia olevat levottomat koirat.

Sitten vaihdettiin lajia, päästiin edellisten treenaajien radalle ja sävellettiin siihen kivan oloiset kuviot. Mentiin Isan kanssa ensimmäisinä. Ja olihan meillä huippua. Kepitkin sujui tänään paremmin kuin edellisillä kerroilla, väsymisen myötä näyttää neitillä kiire kasvavan eikä malta jarruttaa vauhtiaan riittävästi, jotta osuisi kaikkiin keppiväleihin. Tuohonpa ei taida auttaa muu kuin treenaaminen. Onneksi kisaaikään on vielä aikaa niin ehditään saada kepit kuntoon.

Mätsärit

Ylläripyllärinä lähdettiin Isan kanssa käymään Kainuun Hurttien mätsärissä Kajaanissa. Noora oli luvannut esittää Isan joten ei muuta kuin koira autoon ja menoksi. Kauhulla odotin mitä tuleman pitää :D

Olin eilen illalla kokeillut Isalle ensimmäistä kertaa näyttelyhihnaa ja eihän siitä mitään tullut. Koira riekkui narunnokassa ja laukkasi kun yritin sitä juoksuttaa. Kovin suurin odotuksin en siis Kajaaniin ajellut.

Isaa osaa kuitenkin yllättää, Noora harjoitteli lyhyesti Isan kanssa ennen kehiä ja sehän meni niin kuin pitikin. Silmät ymmyrkäisinä vaan katselin kun neiti nätisti ravasi, ei se minun kanssa tuolla tavalla kyllä mennyt. Kehissä Isa esiintyi ihan yhtä nätisti, ainoastaan jos näki minut rupesi vetämään ihan väärään suuntaa. Eipä siinä sitten auttamut muu kuin yrittää piilotella ihmisten takana. Sijoitusta ei tullut, mutta tärkeä ja positiivinen kokemus näyttelyistä.

Se oli siinä

Taavin kisaura agilityssa nimittäin.

Kuva Eveliina Piironen

Eilen käytiin Paltaniemellä hurauttamassa kaksi rataa, joista kumpikaan ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Rauha radoilla jäi vain haaveeksi ja Taavi huusi pää punaisena ensimmäiseltä esteeltä lähtien :D Mutta niin se varmaan piti mennäkin jotta ei pääse käymään mielen vieressäkään kisaradoille uudestaan lähteminen.

Kuva Eveliina Piironen

Taavi ja toko

Nyt sitten keskitytään Taavin kanssa tokoon ja koepaikka ruvetaan katselemaan pikimmiten, onhan se kutakuinkin koekunnossa ollut jo vuoden päivät. Metelöinnin suhteen joutunee jotain tekemään ennen koetta, mutta sekin korjaantunee kun palkkaamista tuumailee tarkemmin.

Kuva Eveliina Piironen

Mitäs muuta me ollaan tohuiltu

Isan kanssa on tolkusti tehty hyppytekniikkaa ja opeteltu rauhoittumaan. Rumiksen treeneissä taidettu ehtiä tässä välissä käydä pariinkin kertaan. Kepeillä Isalla on tällä hetkellä niin kamala kiire, että millään ei malttaisi jarruttaa vauhtia niin, että taittuu jokaiseen keppi väliin, nyt sitten haetaan rauhaa pujotteluun. Kontakteja on reenailtu myös, lähinnä sitä alastulo kontaktia. A:lla Isa jo tietää prikulleen mihin kohtaan on tultava keinulla ja puomilla ei vielä osaa sitä itsenäisesti hakea, mutta parempaan ollaan menossa. 

Kuvia möllikisoista

Tänään kisailtiin seuran omissa möllikisoissa. Taaville kisaavien voitto 0-radalla eikä toisellakaan radalla mitään isompaa ollut, yksi rima tipahti joten siitä 5 vp:tä. Isalla sen sijaan oli vauhtia enemmän kuin taitoa ja kaksi hylkyä saimme aikaiseksi.
Kaikki kuvat Eveliina Piironen

Viikon treenit ja vähän toisenkin

Viimeiset pari viikkoa on menty teemalla hyppytekniikka.
Isan kanssa hyppytekniikkaa on opiskeltu sekä itsenäisesti että ohjatusti Rumarakilla.

Isan ongelmana on liika kiire, se ei välttämättä malta keskittyä hyppäämään kunnolla vaan roiskii kauhealla kiireellä. Todellisuudessahan se pääsisi vielä nopeammin keskittymällä siihen hyppäämiseen, mutta kun ei pysty niin ei pysty. Parissa viikossa tekniikka on kuitenkin parantunut huomattavasti ja tänään Isa menikin perussarjaa jo tyyli puhtaasti.

Taavilla taas ongelmat ovat olleet hyppyjen alastuloissa. Se ei ole edes yrittänyt koota itseään laskeutuessaan. Sille on tehty perussarjaa sekä lasketumista. Lisäksi ollaan tasapainoiltu jumppapallolla. Taavikaan ei edistymisessä ole jäänyt yhtään Isaa huonommaksi ja nyt alastulotkin alkavat pikku hiljaa näyttää siltä niin kuin niiden kuuluukin.

Keskiviikkona käytiin kentällä omatoimitreeneissä ja meno molempien kanssa alkaa tuntua melkoisen mukavalta. Isan kanssa meno on vaivatonta ja yllätävän hyvin se on kuulolla vaikka menohalut ovat aivan valtavat. Isan kanssa on lisäksi harjoiteltu lelun palautuksia, niiden kanssahan meillä on ollut vaihtelevasti ongelmia koko ajan. Tällä hetkellä ne toimii varsin hyvin ja nopeasti. Katsotaan mikä on tilanne viikon päästä.