 |
| Bordercollie, tuo koiramaailman nero??? |
Hurautettiin koirien kanssa aamulla yhdeksältä kentälle ajatuksena treenailla tokot ennen kuin muu aksaporukka saapuu paikalle. Kentällä olikin jo porukkaa aksaamassa joten päätin tokoilla viereisellä parkkipaikalla.
 |
| Taas mä myöhästyin |
Taavin täytyi varmaan olla sekaisin tai sitten yletön leikkimisen määrä alkaa pikku hiljaa rentouttaa meidän leikkimistä. Koko treeni lukuunottamatta kapulan pitoa tehtiin lelulla. Ajallisesti varmaan leikittiin paljon enemmän kuin tehtiin töitä, mutta työt tehtiin kunnolla ja innolla. Isa taas ei oikein pystynyt keskittymään tokoon kun aidan takana aksattiin, tokikaan en edes kuvitellut minkään leikkimisen tai makupalojen menevänkään aksan ohi. Enimmäkseen onkin Isan tokot nyt treenattu ihan muualla. Lienee ongelman kiertämistä, mutta ainakin Isan into tottisteluun on kasvanut huimasti. Ehkäpä uskaltaudumme kentällekin tässä joku päivä treenaamaan.
Ennen kuin edellinen aksaporukka lähti tehtiin vielä ryhmäpaikallaolo. Minulla oli Taavi ja rivissä 4 muuta koiraa. Käskettiin koirat vuoron perään maahan, oltiin Taavin kanssa jonon viimeisenä. Taavi piti kontaktia siihen asti kunnes sille kävi käsky mennä maahan. Ja siellähän se sitten törötti, kesken liikkeen hoksasin, että ehkä tähän olisi Isa kannattanut ottaa kun ei se sieltä mihinkään ole lähtemässä tapahtui mitä tahansa. Rivin toisessa päässä koirat olivat levottomia, joten päätin ottaa treenin häiriön kannalta ja vein Taavin sinne rivin alkupäähän levottomien koirien väliin. Paikalla olo edelleen Taavia itseään, ei häirinneet molemmin puolin Taavia olevat levottomat koirat.
Sitten vaihdettiin lajia, päästiin edellisten treenaajien radalle ja sävellettiin siihen kivan oloiset kuviot. Mentiin Isan kanssa ensimmäisinä. Ja olihan meillä huippua. Kepitkin sujui tänään paremmin kuin edellisillä kerroilla, väsymisen myötä näyttää neitillä kiire kasvavan eikä malta jarruttaa vauhtiaan riittävästi, jotta osuisi kaikkiin keppiväleihin. Tuohonpa ei taida auttaa muu kuin treenaaminen. Onneksi kisaaikään on vielä aikaa niin ehditään saada kepit kuntoon.
Mätsärit
Ylläripyllärinä lähdettiin Isan kanssa käymään Kainuun Hurttien mätsärissä Kajaanissa. Noora oli luvannut esittää Isan joten ei muuta kuin koira autoon ja menoksi. Kauhulla odotin mitä tuleman pitää :D
Olin eilen illalla kokeillut Isalle ensimmäistä kertaa näyttelyhihnaa ja eihän siitä mitään tullut. Koira riekkui narunnokassa ja laukkasi kun yritin sitä juoksuttaa. Kovin suurin odotuksin en siis Kajaaniin ajellut.
Isaa osaa kuitenkin yllättää, Noora harjoitteli lyhyesti Isan kanssa ennen kehiä ja sehän meni niin kuin pitikin. Silmät ymmyrkäisinä vaan katselin kun neiti nätisti ravasi, ei se minun kanssa tuolla tavalla kyllä mennyt. Kehissä Isa esiintyi ihan yhtä nätisti, ainoastaan jos näki minut rupesi vetämään ihan väärään suuntaa. Eipä siinä sitten auttamut muu kuin yrittää piilotella ihmisten takana. Sijoitusta ei tullut, mutta tärkeä ja positiivinen kokemus näyttelyistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti